Yritys
Heinäveden apteekin apteekkarina toimii Ritva Miettinen. Hänen lisäkseen apteekissa työskentelee yhteensä kaksitoista henkilöä, joista kymmenen pääapteekissa ja kaksi sivuapteekissa. Henkilökunnasta yksi on proviisori, yksi lääketyöntekijä, yksi tekninen apteekkiapulainen, yksi lääketeknikko-opiskelija ja loput ovat farmaseutteja.
Apteekin historiaa
Viipurilaissyntyinen proviisori Henrik Gustaf Kinnunen sai luvan apteekin perustamiseen Heinävedelle 12.9.1889. Apteekkioikeuden myöntämisestä tulee vuoden 2009 syksyllä kuluneeksi 120 vuotta.
H. G. Kinnusen jälkeen Heinävedellä on toiminut kymmenen apteekkaria, heistä kaksi jo ennen Suomen itsenäistymistä. Pisimpään toimi monien kuntalaisten muistama Kerttu Merenheimo.
Heinäveden ensimmäinen apteekki aloitti toimintansa apteekkari Kinnusen rakennuttamassa Satulinnassa. Kun apteekkariksi vaihtui vuonna 1906 Albin Birger Ericsson, hän joutui rakennuttamaan apteekille uuden talon, sillä Satulinna jäi Kinnusten kodiksi. Apteekkari Ericsson rakennutti talonsa Uutola-nimiselle paikalle. Mainittakoon, että samoilla
piirustuksilla on tehty apteekkitalo myös Kerimäelle. Kinnusen Satulinna ehti toimia apteekin jälkeen kouluna ja kirjastona ennen sen tuhoutumista tulipalossa 1970-luvulla.
Ericssonin talossa toimi kuusi muuta apteekkaria rakennuttajan jälkeen. Myös apteekkari Merenheimo aloitti vanhan apteekin tiloissa vuonna 1951, mutta rakennutti uuden apteekkitalon pari vuotta myöhemmin Heimola-nimiselle paikalle. Nykyiselle paikalle apteekki muutti 6.4.2009.
Oma lääkevalmistus vähentynyt
Apteekkitoiminta on muuttunut paljon Venäjän vallan ajoista tähän päivään. Lääkkeitä on vaipunut unholaan samalla kun uusia, yhä parempia on tullut markkinoille. Lääkevalmisteista asetyylisalisyylihappoa sisältävä Aspirin on säilynyt vuosisadan ajan apteekin hyllyllä. Aspirin on maailman tunnetuin ja käytetyin särkylääke - ja likimain yhtä iäkäs kuin Heinäveden apteekki.
Apteekin oma lääkevalmistus on vuosien saatossa olennaisesti vähentynyt. Lääkehoito perustuu nykyään lähes poikkeuksetta lääketehtaiden tuottamiin "patenttilääkkeisiin".
Lääkkeiden teho- ja turvallisuusvaatimukset ovat koko ajan tiukentuneet, joten uudet lääkkeet ovat useimmiten entistä parempia. Lääkkeiden kehittäminen ja tutkiminen on kallista, mikä tarkoittaa, että uusimmat lääkkeet apteekin hyllyllä ovat myös kalleimpia. Tyypillistä on, että vuosien myötä lääkepatenttien umpeutuessa markkinoille tulee alkuperäislääkkeiden rinnalle vastaavia halvempia, nk. geneerisiä lääkevalmisteita.
Tehdastekoisten lääkkeiden lisäksi Heinäveden apteekissa myydään edelleen itse valmistettuna mm. kamferitippoja ja kamferispriilinimenttiä, sillä asiakaskunta kysyy niitä. Monien vanhojen, hyviksikin havaittujen apteekin valmisteiden kaupanpito on jouduttu lopettamaan, koska raaka-aineita ei enää ole saatavissa.
Ihmislääkkeiden valmistamisen lisäksi Heinäveden apteekissa taidetaan edelleen esimerkiksi lehmien pulvereiden ja linimenttien sekoittaminen, vaikka hyötyeläimet ovatkin vähentyneet, ja reseptejä kirjoitetaan enää harvakseltaan. Eläinlääkintä on yhä enemmän lemmikkieläinten lääkintää, jossa luotetaan lääketehtaiden valmisteisiin.
Kehittyen tulevaisuuteen
Heinäveden apteekki on tiukasti mukana lääkehuollon kehityksessä. Tietokoneet ovat tulleet jäädäkseen eli meillä on uuden sukupolven atk-järjestelmä apuna reseptinkäsittelyn ja laskutuksen rutiineissa. Internet-yhteys ja lähes kaikki Suomen apteekit kattava apteekkiverkko kuuluvat myös nykyaikaiseen apteekkiin. Nykyaikaisuudesta kertoo myös apteekin lääkeautomaatti, joka antaa reseptilääkkeitä automaattisesti suoratoimituspisteisiin.
Heinäveden apteekkioikeuden haltijat:
Henrik Gustaf Kinnunen 12.9.1889-
Albin Birger Ericsson 11.12.1906-
Konstantin Hammar (Kanava1oft) 27.9 .1917-
Hugo Hjalmar Agaton Mether 13.11.1918-
Ernst Otto Jernstedt (Teräiste) 29.1.1926-
Gustaf Einar Tandefelt 7.4.1932-
Uuno Henrik Hirvonen 29.11.1934-
Ilta Kerttu Katri Merenheimo 11.1.1951-
Ilkka Johannes Kari 7.12.1989-
Kaarlo Henrik Salomies 1.10.1994-
Ritva Annikki Miettinen 1.11.2007-
Albin Koponen - lääketeollisuutemme perustajia
Albin Fredrik Koponen syntyi vuonna 1858 Sarvikummun kylässä räätälin perheeseen. Koulunsa Albin kävi Joensuussa ja osoitti jo varhain kiinnostusta matematiikkaan ja fysiikkaan, jopa muiden aineiden kustannuksella. Kesäisin jatkuivat kokeet kotitalon ullakolla kyläsepän valmistamilla välineillä, joiden hankintaan Albin ansaitsi varat myymällä itse valmistamiaan nekkuja oppilastovereilleen Joensuussa.
Koulun päätyttyä Albin lähti apteekkioppiin Helsinkiin. Siellä hän suoritti v. 1880 farmaseutin tutkinnon ja sai sen perusteella luvan sivuapteekin hoitoon. Ensimmäistä apteekkiaan Koponen piti Maljalassa Heinävedellä siirtyen kuitenkin pian Puumalaan. Näissä molemmissa paikoissa hän jo kokeili teollista toimintaa valmistaen mustetta ja puisia apteekkirasioita. Näihin aikoihin liittyvät myös ensimmäiset yritykset valmistaa matolääkettä alvejuuresta. Ns. "Koposen kapselit” tulivatkin sittemmin tunnetuiksi matolääkkeenä jopa ulkomaita myöten.
Proviisorin tutkinnon suorittaminen avasi vuonna 1884 mahdollisuuden varsinaisen apteekin pitoon. Palveltuaan eri apteekeissa Helsingissä, Savonlinnassa ja Kuopiossa Koponen sai vuonna 1894 oikeuden perustaa apteekin Juukaan. Teollinen toiminta jatkui sielläkin ja Koponen hankki tuotteilleen myös patentteja. Tilanahtaus oli kuitenkin pahana puutteena ja saattoipa olohuonekin toimia lääketehtailijan tuotantolaitoksena.
Vasta kun Albin Koponen sai oikeuden Nurmijärven apteekin pitämiseen vuonna 1899, alkoi teollinen toiminta omassa tehdasrakennuksessa. Markkinoinnin, suunnittelun ja jopa kojeiden rakentamisen Koponen teki itse. Tuotteet myytiin pääsiassa Suomeen, mutta markkinoita oli mm. Pietarissa Venäjällä.
Albin Koponen kuoli vuonna 1917, uuden aikakauden kynnyksellä, aikakauden, joka olisi varmasti avannut Lääkelaboratorio Albin Koposen nerokkaalle perustajalle aivan uudet mahdollisuudet. Tämän yrityksen kohtalona oli kuitenkin sulautua lääkealan jättiläiseen Orioniin. Albin Koponen tarjoaa kuitenkin myös nykyajan ihmiselle oivan esimerkin peräänantamattomasta yrittäjämielestä ja uskosta omiin kykyihin myös vaikeuksien ja vastoinkäymisten sattuessa.
Näin Savonlinna-lehti kirjoitti Koposesta syyskuussa 1884:
”Aiottuja tehtaita. Heinäwedellä on kaksikin tehdasyritystä alussa. Apteekkari Koponen on pitäjän kirkonkylään laitattanut tehtaan puisien apteekkilaatikkojen tekemistä warten. Tehdas saadaan käyntiin wesirattaan tapaisella pyorällä, jonka siipiin wähäinen poika polkee. Aikomus lienee wiedä laatikoita Saksanmaalle. - Samassa tehtaassa wa1mistetaan myös näillä tienoin hywäksi tunnettua kirjoitusmustetta, saapasmustetta ja kone-öljyä.”